Ei se nyt varsinaisesti hiipunut ole, mutta hiljentynyt kuitenkin. Kuvaustahti siis. Niinpä siinä tuntuu käyvän lähes joka vuosi. Keväällä se kipinä syttyy ja kesäkin mennään vauhdilla, mutta elokuussa rauhoitutaan. Nyt tosin on mielessä hieman erityyppistä ideaa vielä syksyn pimeämmillekin keleille. Nähtäväksi jää, riittääkö intoa vielä lähteä se toteuttamaan.

Muutamista kesän "projekteista" vielä sananen. Mustakurkku-uikut kylän lammella vähenivät siis kesän kuluessa neljästä kolmeen. Toiselle aikuiselle tapahtui joko jotakin ikävää, tai sitten se syystä tai toisesta vain otti perheestään eron. Kaksi poikasta kuitenkin varttui toisen emon hoivissa hyvään kuntoon ja nyt en pariin viikkoon olekaan käynyt enää katsomassa, vieläkö lammella majailevat vai lienevätkö jo lähteneet sieltä.

Perhosrintamalla puolestaan oli joistakin lajeista tunkua, mutta esimerkiksi se neitoperhonen on vieläkin näkemättä ja kuvaamatta. Amiraalin olen myös nähnyt joitakin kertoja, mutta eipä ole kennolle asti eksynyt. Muuten kyllä olen varsin tyytyväinen kesän kuvasaldoon ja perhospuolella varsinkin mahtuu mukaan muutamia tosi nappiotoksiakin. Ainakin omasta mielestäni, tietty.

Mutta tässä niitä loppukesän kuvia kuitenkin.







Tässä viimeissä poikue, jota ensimmäisen kerran kuvailin hetikohta ensiuintien jälkeen. Silloin poikasia taisi olla 11-12 ja nyt niitä oli jäljellä 7.

Eilisilta oli varsin ikimuistoinen. Alkuperäinen suunnitelma oli päivittää mustakurkku-uikkujen tilannetta lammella ja sekin toki selvisi. Ensimmäisenä tosin törmäsin vikkeliin piisamin poikasiin. Ilmeisesti niitä oli useampi, vaikkei kerralla näkyvillä ollutkaan kuin yksi. Vilistivät melkein kengän kärjillekin, kun rantakasvillisuuden seassa vipelsivät. Kotimatkalla päädyin vielä pyörähtämään mökkirannan kautta lähinnä tavoitteena jokunen silkkiuikkukuva. Yllätys oli melkoinen, kun jo rantaan laskeutuessani bongasin isomman harmaan linnun lähtevän mökkirannasta. Saattoipa olla kaksikin äänistä päätellen, mutta selkeää näkymää en metsäkaistaleen takia saanut, joten kuittasin lähtijät kurjiksi. Hetken laiturilla makoiltuani ja uikkuja kuvattuani rantaan laskeutuikin harmaahaikara! Enpä hetkeen meinannut silmiäni uskoa, mutta kyllä se vain sellainen oli. Alla illan kuvasaldoa, lisää tulossa galleriaan, jahka saan ajoiksi.

On se ihan kiva. Näppärämpi ainakin omiin tarkoituksiini kuin edellinen Canonin 60mm. Kelit eivät oikein ole suosineet, joten en varsinaisesti perhosten, enkä korentojenkaan kanssa ole vielä päässyt testaamaan kunnolla. Pitää toivoa, että ensi viikonloppu toisi korjausta asiaan. Hyväähän tuossa on myös se, että käy myös yleisempään kuvaukseen, kuin pidempi 150mm macro olisi sopinut.

Muutamia koelaukauksia olen kuitenkin ottanut ja keskimäärin olen jälkeen tyytyväinen. Kaikki kolme allaolevaa käsivaralta kuvattu.

ISO 800, F9.0, 1/320s


ISO 400, F9.0, 1/250s, hieman cropattu


ISO 400, F13, 1/100s

Niinhän siinä lopulta kävi, että Canonin 60mm macro alkoi tuntua lyhyeltä ja jäikin varsin olemattomalle käytölle. Tilalle haaveilin ensin Sigman 150mm, jota kuitenkin oli käytettynä varsin niukasti saatavilla ja uutenakin monesta varteenotettavasta nettiputiikista loppu. Niinpä aikana pähkäiltyä päädyin Sigman 105mm versioon ja se kolahti eilen postiin. Vastaavasti olin aamulla postittanut Canonin macron uudelle omistajalle, loppujen lopuksi noilla kahdella käytetyllä hinta meni aika kohdakkain, joten vaihto ei taloudellisesti tuonut rasitetta. Nähtäväksi jää, miten kuvanlaadullisesti.

Eilen en pahemmin vielä päässyt testaamaan tai oikeastaan kuvauskohteet eivät oikein sopineet makroiluun. Muutaman testiruudun kyllä näpsäsin ja ne näyttivät pikavilkaisulla oikein mukavalta. Äänekäshän tuo on, kuten monissa arvosteluissakin mainittu ja AF ei mikään raketti tosiaan ole. Mutta rajoitin toimii ja innolla oikeastaan odotan, että pääsen paremmin testaamaan. Tänään muutaman perhosräpsyn sillä nappasin, mutta ne ovat vielä kortilla purkamatta, joten paha sanoa sen enempää. Laittelen kyllä testikuvaa tännekin vielä. Ja toiveissa on, että viimeistään lomareissulla tulee paukuteltua tuollakin putkella enemmän materiaalia.